Palvelut ja tuotteet

Kenttähän on sama kaikille

Golfkausi on saatu päätökseen ja on tilinpäätöksen aika. Yhtiökokoukset saavat raportin siitä miten vuosi on mennyt, ja sen perusteella arvion ja suunnitelman tulevan kauden tavoitteista ja niitä tukevista maksuista.

Vastikkeen tai pelikausimaksun suuruudesta keskustellaan ja mielipiteitä on laidasta laitaan. Osakkaat toivoisivat varmasti, ettei maksuja tulisi korottaa. Toiveena on myös, että kentän pitää olla huippukunnossa koko kauden ajan. Melkoinen vaatimus operatiivista toimintaa pyörittäville.

Olisiko joskus syytä miettiä vastikkeen suuruutta toisinpäin, eli minkätasoinen kentän tulisi olla? Ei varmaan ole tarkoituksenmukaista vaatia jokaisen kentän olevan Tour-kenttien tasoa. Klubipelaaja nauttii pelistä, vaikka greenejä ei olisikaan leikattu supereiksi tai väylät ja raffit olisivat vähän pidempää ruohoa.
Harvoin kuulee keskustelua siitä, minkä tasoinen kenttä saadaan aikaiseksi milläkin rahasummalla. Hallitusten kannattaisi jatkossa pohtia mahdollisuutta esittää yhtiökokoukselle eri vaihtoehtoja eri tasoisesti hoidetun kentän kustannuksista, ja näin luoda kenttä käyttäjien tasotoiveen ja kustannusten mukaiseksi.

Pienellä valtameren saarella on yhdeksän reiän golfkenttä, joka ei hoitokustannuksiltaan päätä huimaa. Pääosin ylläpito tehdään pelaajien talkootyönä, joten jälki ei ole ihan huippuammattilaisten tekemää tasoa, mutta pelaaminen sujuu aivan mainiosti. Pienenä erikoisuutena vielä se, että kentän voi pelata 18-reikäisenä siten, että toisella kierroksella jokainen lyöntipaikka on eri kuin ensimmäisellä kierroksella. Toiset lyöntipaikat on sijoitettu niin, että väylä näyttää avauksessa aivan erilaiselta.
Voisi ajatella, että meilläkin kaikki yhdeksän reiän kentät voisi pelata samoin, käyttämällä esimerkiksi keltaisia ja punaisia tiiauspaikkoja ristiin.

Itse otsikkoon liittyen, usein kuulee pelikierroksen jälkeen, varsinkin kilpailujen jälkeen, että greenit olivat sitä ja tätä ja eihän niillä voinut putata tai raffit olivat pitkiä tai lyhyitä jne. Näitä kuunnellessa ei voi välttyä ajatukselta, että noinkohan se peli oli kiinni kentästä. Taitaisi olla parempi arvostelijan katsoa peiliin ja todeta, kuten edellä mainitun pienen valtamerisaaren kentän kapteeni: ”Kenttä on kaikille pelaajille sama joka päivä ja joka kilpailussa, riippumatta siitä, miten sitä on hoidettu. Aina jollain on parempi päivä kuin toisella.”

Hyvää Joulua ja erittäin mukavaa talvea.

Jarmo Turtiainen
SGK ry, puheenjohtaja